Määrittely riippuu ajankohdasta, milloin se esitetään.

Määritelmään tulee liittää ne keskeiset ajankohtaiset tieteelliset, kulttuuriset ja itsestään selvät diskurssiot, jotka juuri nyt ovat pinnalla. Emme unohda yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, kansainvälisyyden, sukupuolisen tasa-arvoisuuden, globaalisuuden / kylähulluuden, periferian hyvinvoinnin emmekä keskustelevan vastapuolen hyväksymiä argumentteja.

Vuoden 1999 diskursion mukaan / Nancy Shaw, . (1999, January 1). The Method is the Message: Rethinking McLuhan Through Critical Theory. Canadian Journal of Communication, 24(1). /

"Jos McLuhanin mediateoriat ovat vuorovaikutuksellisia, media muotoilee ihmiskommunikaation suunnat ja sellaisenaan ne ovat välittömiä, ilmeikkäitä ja vuorovaikutuksellisia. Media ei ole pelkästään konemainen objekti, joka määrittää ihmisen käyttäytymisen. Sanotaanpa McLuhania teknologiseksi humanistiksi, McLuhan pyrki löytämään tavat, jolla teknologia voisi myötävaikuttaa ihmisten hyvinvointiin."

Selväähän se on!

Englantilainen kulttuurintutkija Fredric Jameson on puolestaan erottanut medialle kolme erilaista ulottuvuutta.

• Ensinnäkin, media rakentuu aina tietyn teknologisen koneiston ympärille aina tuotannosta vastaanottoon. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

• Toiseksi, kullakin medialla on oma sosiaalinen viitekehyksensä. Tuotannosta ja lähettämisestä vastaavat erilaiset kansalliset tai ylikansalliset yhtiöt ja instituutiot. Vastaanottimet puolestaan sijaitsevat pääsääntöisesti kotitalouksissa, joissa vastaanottotottumuksia määrittävät erilaiset sosiaalis-taloudelliset tekijät.

• Kolmanneksi, jokaisella medialla on oma esteettinen ilmaisumuotonsa, joka on sopeutunut sekä kyseisen median teknologiaan että tuotannon ja vastaanoton sosiaalisten olosuhteiden vaatimuksiin.

Selväähän se on!

 

Jos määrittelemme, että mediaesitys on rajattu kuvaan, dokumenttiin, uutiseen, ja rajaus vaikuttaa sisältöön ja tulkintaan, niin seuraavat taidot on osattava:

 

- medialukutaito: kyky ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoa median avulla, eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä;

 

- kriittinen medialukutaito: analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Sen omaava kykenee käyttämään mediaa omien tarpeidensa pohjalta ja nauttimaan siitä, hän ajattelee itsenäisesti, tarkastelee eri näkökulmista, tunnistaa lajityyppejä, hänellä on kyky kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta, hän osaa jäsentää, tiivistää ja tekee eettisiä johtopäätöksiä ja toimii aktiivisesti;

 

- mediakasvatus tukee omaa media- ja kulttuurituottamista tarjoamalla välineitä itse tekemiseen ja omien mediasisältöjen luomiseen. Se vahvistaa identiteetin rakentumista ja mediataitojen monipuolista kehittymistä, mediakasvatus on  osa jokapäiväistä toimintaa, se vaatii intoa ja ennakkoluulottomuutta ottaa mediakasvatus osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tukeeko mediakasvatus tekijää? Onko mediaesityksen tekijän oppiminen tavoitteellista toimintaa: hän on aktiivinen, päämääräsuuntautunut, itsenäinen tai hänellä on yhteinen ongelmanratkaisuprosessi jonkun toisen kanssa? Luonnehtiiko häntä kokemuksellisuus, aktiivinen oppiminen, tutkiva ote ja yhteistoiminnallisuus ja monipuoliset työtavat?

 

- hyvä mediaesitys: tarinassa on draamankaari eli alku, keskikohta ja loppu. Alussa tapahtumat käynnistyvät, keskikohdassa niitä syvennetään ja kuljetaan kohti ristiriitaa, joka lopussa ratkeaa.

 

Mediaesityksellä tekijä jäsentää, tulkitsee, ilmaisee ja analysoi ympäröivää maailmaa.Tekijän oma tekeminen selventää sitä, että kyseessä on "levoton moniosaaja".

 

Siinä ne ainekset hyvään mediaesitykseen ovat, ja PowerPoint on se tekniikka siinä!

 

R a k e n t a v a n  mediaesityksen piirteet voin katsoa julkaisusta  

http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/lamminluoto.pdf  ja huonoin löytyvä piirre on mediaväkivalta.

 

 

 

En tee mitään sellaista jobia/työtä/tuotetta elävässä elämässä, mikä ei olisi tarkoitettu palvelemaan jotakin tarkoitusperää. Minulle maksetaan työssäni tuntipalkkaa, joka ei nyt kummonen ole, mutta riittävä kuitenkin.

 

Kohdeyleisön valinta tuli tarpeesta rakentaa mökkilaituri kerralla kauniiksi ja kuntoon, joka kestäisi tuulet ja tuiskut, ja olisi vielä n x seuraavana kesänä kunnossa. Kovin värikylläistä ja koreata tekstiä siihen "rakentamisen" ohjeeksi en kirjoittanut, esitin vain: ajatus ja toteutus on vapaa edellä olevilla reunaehdoilla.

 

Pohdin siis, mikä on rumaa ja kaunista, mikä on elämän tarkoitus elämäntaparakentamisen sijaan.

 

Elämäntaparakentajahan hakkaa päätä seinää. Kun ei kantapään kautta mene jakeluun oikea rakentaminen, niin elämäntaparakentaja rakentaa vaan uudestaan. Aikaisemmissa blogeissakin mainittu Juuso on oppinut  ymmärtämään, mikä on tehoton tapa toimia!  Esim. elämäntaparakentajasta Oulun kaupungissa on päiväkotien ja koulujen rakentaja - osaa rakentaa hometaloja.

 

Kuviin on kätketty hauska kompa - paljastan se nyt. Ettei tarvitse esityksen jälkeen kertoa. Kaikki laiturit on kuvattu mahdollisimman yksinkertaisesti ilman ongelman häivää. Laiturit ovat pelkällä hiekalla, osin kuivan kesän jälkeen, osin siitä syystä, että mökkilaituri olisi helppo rakentaa ilman järvivettä. Naapurustoa on vielä kehoitettu tekemään se ilman vettä, juoneni jatkuu.

 

Onko se nyt mikään isompi ongelma rakentaa mökkilaituiria ilman vettä? Ei ole, eikun lapio käteen ja kaunis laituri sopivalla kesäilmalla kokoon.

 

Vaan jahkailuksi näyttää menneen monen laiturinrakentajan tilaisuus! Eipä silti, on se minullakin mökkilaituri, kun vesi on 40 cm:n korkeudella.

 

Millä tavoin näyn tekijänä työssä? En tekisi sitä uudelleen näin, vaan ottaisin Photoshopiin pohjan ja tekisin koko jutun siellä ja siirtäisin kuva kerrallaan PowerPointiin ja sitten käyttäisin sen tekniset kikat hyväksi. PhotoShop on vain työkoneessani enkä käy työkoneellani tähän aikaan vuodesta.

 

Toimiiko kokonaisuus, kohdeyleisö huomioiden kyllä, uusmediaporukka huomioiden ei. Säikäyttäisin maksavan asiakkaana kirvesmiesporukan, että tahdon kauniin laiturin.

 

Sanoman välittämiseen kirvesmiesporukalle tarvitsen yhteisen kielen, tässä tapauksessa, tuiskut ja tuulet kestävä laituri, jota vaatimusta ei täytä yksikään kuvatuista.  Juttutupalaista mukaillen laiturin pitää olla korskeampi kuin naapurilla, ja pitempi sinisellä pohjalla olevat suomalaiset laiturit.

 

Sanoma diojen alussa oli se, että kesäloma on laituria varten tai laituri on kesälomaa varten. Ja miksi sille pitää uhrata niin paljon?

 

Sanoma ja visuaalisuus: rautalankamalli näin esitettynä ja menee jakeluun! Ja esityksen saan kestämään puhuttuna 10 min tai jos kuulijat haluavat 60 min.

Prosessitekstissä jo tuskailin suhdettani PowerPointiin ja käytössäni olevan version kanssa en ole päässyt sinuiksi. Tekniikka tökki kuvien kanssa, kun yritin liian monimutkaisesti ratkaista kuvien sijoittelua. Tyyli ei vastannut sitä, mitä hain.

En noudattanut viestinnän kauneuden periaatteita, kun se ei onnistunut teknisesti ppt-formaatilla.

Profiili, joka luennoissa mainittiin, ei toteutunut ja imago, joka syntyisi ulkopuoliselle, satunnaiselle viestinvastaanottajalle, olisi organisaatio mainiten negatiivinen.  Käytän normaalisti profiilin ja imagon mukanaan tuomia kehittyneitä pohjia enkä suunnittele omia sellaisia kuin tarpeeseen. Minulla on valmiit FrontPagemallit, ppt-mallit, joihin TEKSTI kirjoitetaan. Minut on opetettu viestimään vain sanoilla ja sanansäilällä.

Metaforaa ja stereotypiaa pitäisi löytymän riittävästi.

Sanomasta: yleisö on kirvesmiesopiskelijat, juoni on rakennettu kolmitasoiseksi. Suunnitelmaan kuuluu, että elämän tarkoituksena oleva laiturin rakentamisen lopputulos on kuin veistos, kaunis sellainen, mallina ovat rumat toteutukset (sitä ei tekstissä mainita, mutta kirvesmiehen pitää osata kysyä se - tuollainenko ja vastaus on: Ei sellainen, vaan kauniimpi!)

Esittämisen keinoista: Kun vertaan itseäni kolleegoihin ja heidän esityksiinsä "kiinteitä malleja käyttäessämme", käytän mahdollisuuksia monipuolisesti ja normaalisti kuvia paljon. Tämän harjoitustyön uskalsin ottaa kokeilun alle luvalla, kun ei tarvinnut käyttää "valmista". Selvän ristiriitaisen kuvan jätin yhteen diahan häiritsemään itseäni ja muita.

Jotain kuitenkin yritän tehdä vielä toisin!

Paneuduin aiheeseen katsomalla Ruotsin tv:stä 31.10.06 klo 21-22 ohjelmaa mm. ICA-, JYSK ja Indiska -yrityksistä.

Ne ostavat painetut kankaansa, mattonsa ja pyyhkeensä intialaisilta pää- ja alihankkijoilta. Ohjelman ensimmäisessä osiossa katsoja perehdytettiin ruotsalaisyritysten moraalisiin, eettisiin ja ympäristöperiaatteisiin. Toisessa osiossa toimittajat olivat vierailleet Intiassa selvittäen sekä paikallisten toimittajien että työntekijöiden avulla ja tiedoin yritystoimintaa. Kolmannessa osiossa kuvattu esitettiin ruotsalaiyritysten johtajistoille.

Intiassa käytettin lapsityövoimaa, ei noudatettu ympäristömääräyksiä ja kuvausten tultua yleisempään tietoisuuteen intialaiset toimittajat pahoinpideltiin ja ryöstettiin tehtaan johtajien sukulaisten toimesta.

16-25 vuotiaat miehet valkaisivat kankaat kloorilla (=kloriitilla) isoissa betonialtaissa. Yli 25 -vuotiaat olivat kuolleet kemikaalien haittoihin. Aineet neutraloitiin sitten emäksillä altaissa seisoen ja kuumia kaasuhöyryjä haistellen. Käytetyt värjäysaineet laskettiin lähivesistöihin. Intialaiset tehtailijat kielsivät kaiken tälläisen toimintatavan yrityksissään.

Valkoisten valheiden vaivaamat ruotsalaiset yritysjohtajat myös kielsivät havainneensa mitään tälläista, mutta todistusaineisto "värifilmikuvauksin" ja kuvausryhmän jäsenten kuvaukset mukilointien jälkeen saivat heidät shokkitilaan. Haastattelut oli lopetettava.

Ohjelman lopussa vain ICAn kerrottiin lopettaneen hankintansa Intiasta. Ohjelmassa esitetyssa ainoassa taulukossa esiintyi vain yksi suomalainen yritys - Kesko Food. Mitähän se tuottaa Intiasta?

Opetus: En osta yhtään CAPRI-nimistä froteepyyhkettä, en JYSKistä enkä IKEAsta.

+++++

PRIVATE EYE

Olen kasvanut ulos jo KOULULAINEN -kapaloista enkä näe sen tyylisellä lehdellä mitään innovatiivista merkitystä tuotannollis-taloudellisessa yhteiskunnassa.

 

Elämän tarkoitus -harjoitustyötä varten kuvasin muutaman kuvan järvellä.  Käyn paremmalla ajalla uudemman kerran, kun viestintäsanoma maailmalle lähdettyään hivuttautui yllättävään suuntaan. Valitsemani viestintäkeino osoittautui toimivaksi. Faktaa ja fiktiota oli riittävästi - ollakseen todellinen case.

Viestintäprosessin hallintaan isken tämän kirjoituksen jälkeen heti! Lisään vettä myllyyn.

Ei ihan "Puskaradio"-tulos  -  tieteellinen havainto kuitenkin.